Mun elämästä häviää jatkuvasti jotain, enkä tiedä kauanko jaksan.
Eräs ihminen, jonka sain vihdoinkin mun elämään, joutui lopettamaan yhteydenpidon muhun koska oon "uhka" hänen avioliitolle ja perheelle.
Toivoisin saavani viettää välillä aikaa äitin kanssa, mutta hän on jatkuvasti töissä tai hänen miesystävänsä on paljon tärkeämpi. Äiti on muutenkin muuttunu niin kamalasti, että tuntuu kohta, että oon menettäny oman äitini. Sisaruksetkin on muuttunu niin paljon. Kaikki muuttuu ja katoaa.
Lähin koulustakin heti ensimmäisen tunnin jälkeen, koska mulla on ollu jo pidemmän aikaa tosi huono olo. Ja no... eipä muutenkaa hirveesti huvittanu.
Vihaan itteeni joka päivä vaan enemmän ja enemmän. Viiltojakin tulee samaan malliin. Oon koukussa ja eipä se haittaa.
Saan nykyään unissanikin paniikkikohtauksia ja muutenkin nukun tosi huonosti. Eilen sain kans uuden lääkkeen, koska mikään ei oo tähän mennessä auttanu...
Ei mul muuta. Nauttikaa läheisistänne ja kaikesta muusta mitä teillä on
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti